Lomat on nyt lusittu, ja paluu arkeen tapahtunut.
Mä oon aina pitänyt rutiineista, niistä arkisistakin. On ollut vaikeaa yrittää oppia olemaan tekemättä mitään, ja nauttia vaan joutenolosta. Kiire koukuttaa, ihan kuten laiskuuskin.
Loman aikana opittiin mitä on köllötellä kalliolla ja tuijotella taivaalle ilman että tarvii koko ajan miettiä mitä tekisi seuraavaksi. Se on oikeesti ollut aika vapauttavaa!
Pulman saikun jälkeen alkoi siis sopivasti kesäloma. Mä tuskailin, että kauheen kiva. Mun koira sammaloituu ja me ei enää koskaan päästä tekemään mitään. Lomalla oli kuitenkin niinkin "tiukka" ohjelma kuin mökkeilyä ja lepoa.
Kun loman vikalla viikolla kännykään pompsahti kalenterimuistutus: "Tokokoe tiistaina Purinalla", mä repesin nauramaan. Olin totaalisesti unohtanut ilmoittaneeni Pulman ennen lomaa sen ensimmäiseen viralliseen tokokokeeseen.
Puunhakkuu teline sai toimia tokoesteenä ja kävyillä palkkailin perusasentoja. Siinäpä se reeni, joka tehtiin lomalla. Olin viimein saavuttanut sen, joutenolon ihanuuden!
Kyseessä oli siis HAU:n järjestämät kaksi päiväiset kisat Purinalla. Käytiin edellispäivänä Merjan kanssa katsomassa ekan päivän suorituksia, ja haistelemassa vähän tuomarilinjaa.
Pelon sekaisin tuntein jäin pohtimaan että veisinkö minäkin nyt kovinkin keskeneräisen koiran kisaamaan, että miten reilua se olisi koiraa kohtaan. Siinä samalla päätin että jos ei muuta niin ainakin yritän tukea koiraa, ja olen sille reilu koko suorituksen ajan.
Tässä kooste kisasuorituksesta:
- Luoksepäästävyys ja paikkamakuu - Ei mainittavaa, perus varmaa Pulmaa.
- Seuraamiset - Tuntui koko ajan tosi hyvältä. Käännökset oli positiivinen yllätys, ei niitä näemmä turhaan ole jauhettu treeneissä. Ohjaaja sekoili ihan huolella ja kääntyi parissakin kohtaa väärään suuntaan...
- Liikkeestä maahanmeno - Ehkä meidän vahvin liike kaikista mutta vaati kaksoiskäskyn. Pulma ei ollut ihan hereillä tässä, vissiin mopo oli vähän nostamassa keulaa tai jotain.
- Liikkeestä seisominen - Meidän heikoin liike kaikista, mutta yllättävän ok siihen nähden että jännitin tätä kaikkein eniten. Treeniä treeniä.
- Luoksetulo - Päätin että koira saa itse päättää tuleeko ensin eteen vai suoraan sivulle. Tuli eteen ja yllättävän hyvin käskystä sivulle, hieman vinoon.
- Hyppy - No voi terve! Ohjaaja jäätyi eikä viitsinyt pyytää koiraa jäämään esteen taakse.
En voi käsittää miten siinä kävi niin kun nimenomaan olin sataan kertaan miettinyt että muistan varmasti sanoa käskyn tarpeeksi napakasti. Ongelmana on siis ollut että Pulma hyppää salamana takaisin viereen jos en tarpeeksi painokkaasti ja nopeasti anna käskyä jäädä esteen taa.
Nolla siis hypystä, kaatoi varmuuden vuoksi paluumatkalla vielä koko esteen ettei jäänyt kellekään nolla epäselväksi! :D Tuomarikin harmitteli tapahtunutta työtapaturmaa.
Nollasta huolimatta 160 pistettä ja I-tulos!
Tuomarin taitoluistelu- vertaus meinasi virvoittaa muutaman kyyneleen linssiin mutta purin hammasta, ja otin upean palautteen pokalla vastaan.
Niin on sekin painettu historiankirjoihin, Pulman ja varsinkin ohjaajan ensimmäinen virallinen tokokoe!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti