Käväistiin Emma.A:n ja Emma W:n kanssa Koneen Kentän mätsärissä keskiviikkona.
Mätsärin järjesti Suomen englanninbulldoggiyhdistyksen Helsingin paikallisosasto sekä Bullmastiffit ja Mastiffit ry. Paikalle oli hommattu ulkomuototuomarit ja arvostelu sitten pikkasen kesti!
Pienissä aikuisissa oli varmasti yli 100 koiraa ja tuomarina toimi Karjaallakin meitä arvostellut Marja Kurittu.
18:00 aikaa paikalla ja oma vuoro n. klo. 20:00. Koiraa ketutti ja niin ketutti muuten omistajaakin. Ilman über hauskaa seuraa ja hyvää säätä olisi kyllä palanut käpy.
Sininen nauha ja ulos, siinäpä meidän tulos. Sinisten ryhmäkehässä Kurittu ei vilkaissutkaan pomppivaa ja muuten vaan pitkästynyttä harjakoiraa sekä sen hohoijaa- ilmeellä esiintynyttä omistajaa. Eipä tosin ihan kauheesti haitannut päästä kotiin siinä vaiheessa iltaa! :D
Ja vali vali saarnan takaa täytyy sen verta hehkuttaa että oli hauskan seuran lisäksi ihana nähdä pitkästä aikaa tuttuja ja paljon erilaisia harjiksia. Ja miten upeita tanskandoggeja sekä yksi punainen tricolor aussiepentu!
Lauantaina olisi mahdollisesti tarkoitus lähteä Pedon kanssa möllikisoihin, mikäli koiran kunto sen sallii. Meidän kisa kokemus kun mahtuu hurjaan kahteen kisaan, jos Agirotua ei lasketa:
Tehis Cup 15.4. minimöllien voitto
Nasta Cup 23.4. HYL
Pitäisi siis todella ruveta ottamaan itseä niskasta kiinni ja pakottautua kisaamaan. Harmillista että senkin lisäksi joutuu aina arpomaan kykeneekö koira kisaamaan/treenaamaan vai ei :(
Viime viikolla käytiin treenimässä oman seuran kentällä keppejä ja keinua. Kepitkin hakee jo hienosti itse eli potentiaaliahan tuosta kyllä löytyisi vaikka ja mihin. Treenaaminen piti tosin sitten lopettaa kesken kun takajalka rupesi näyttämään jotenkin löysältä koiran liikkuessa.
Lihaksisto on mielestäni kehittynyt kivasti Timon luona käynnin jälkeen, joten jatketaan samaa rataa ja katsotaan miten se vaikuttaa asioihin. Päivä kerrallaan, ei tilanteessa oikein muutakaan voi.
perjantai 30. heinäkuuta 2010
maanantai 12. heinäkuuta 2010
Vuoden 2010 näyttelyarvostelut
Lahti KV 24.4
Kooltaan ylärajalla. Mittasuhteiltaan ja ääriviivoiltaan tyypikäs. Kantaa korvansa oikein. Toivoisin tummemmat silmät. Hyvät posket & kuonon pituus. Alaleuan tulisi olla leveämpi ja hammasrivin tasaisempi. Kaunis jalo niska. Tyypikäs rungon muoto. Pitäisi olla vakaampi edestä, kääntää hieman etukäpäliä ulos. Hyvät reidet ja sääret. Terve iho ja hyvät hapsut. Liikkuu epävakaasti edestä.
Helsinki KV 22.5
Hyvä koko. Hyvät mittasuhteet. Hieman pienet korvat. Kallo saisi olla jalompi. Hyvä ylälinja. Takaosa saisi olla paremmin kulmautunut. Töpöttävät liikkeet. Hyvä crest ja iho. Hyvä rinnan syvyys ja seistessä tasainen ylälinja. Esitettiin hyvin mutta se ei aina riitä.
Karjaa KR 11.7
Erinomainen koko ja rungon mittasuhteet. Oikean mallinen pää. Kaunis ilme mutta silmät voisivat olla hieman tummemmat. Hieman poskia. Ok purenta. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä rintakehän syvyys. Liikkuu edestä hyvin mutta takaa voisi olla voimakkaampi työntö. Hapsut oikeissa paikoissa. Miellyttävä luonne.
Tuomarit ja tulokset edellisessä tekstissä. Mua edelleen hymyilyttää Lehtisen arvostelu ja viimeinen lause, positiivisesti.
Kooltaan ylärajalla. Mittasuhteiltaan ja ääriviivoiltaan tyypikäs. Kantaa korvansa oikein. Toivoisin tummemmat silmät. Hyvät posket & kuonon pituus. Alaleuan tulisi olla leveämpi ja hammasrivin tasaisempi. Kaunis jalo niska. Tyypikäs rungon muoto. Pitäisi olla vakaampi edestä, kääntää hieman etukäpäliä ulos. Hyvät reidet ja sääret. Terve iho ja hyvät hapsut. Liikkuu epävakaasti edestä.
Helsinki KV 22.5
Hyvä koko. Hyvät mittasuhteet. Hieman pienet korvat. Kallo saisi olla jalompi. Hyvä ylälinja. Takaosa saisi olla paremmin kulmautunut. Töpöttävät liikkeet. Hyvä crest ja iho. Hyvä rinnan syvyys ja seistessä tasainen ylälinja. Esitettiin hyvin mutta se ei aina riitä.
Karjaa KR 11.7
Erinomainen koko ja rungon mittasuhteet. Oikean mallinen pää. Kaunis ilme mutta silmät voisivat olla hieman tummemmat. Hieman poskia. Ok purenta. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä rintakehän syvyys. Liikkuu edestä hyvin mutta takaa voisi olla voimakkaampi työntö. Hapsut oikeissa paikoissa. Miellyttävä luonne.
Tuomarit ja tulokset edellisessä tekstissä. Mua edelleen hymyilyttää Lehtisen arvostelu ja viimeinen lause, positiivisesti.
tiistai 6. heinäkuuta 2010
Näytelmiä: Karjaa KR 11.7.2010
Nyt ois sitten tämän vuoden näytelmät näillä näkymin näytelty.
Käväisimme sunnuntaina viimeisessä koitoksessa Karjaalla, jossa tuomarina toimi Marja Kurittu. Tuloksena EH ja AVK3 loistavan arvostelun kera. Kurittu olikin sitten tuomareista ainoa, joka mainitsi Pedon takaliikkeistä ja niiden riittämättömyydestä.
Tänä vuonna kävimme yhteensä kolmessa näyttelyssä, joista tulokset:
Lahti KV 24.4.2010, tuomarina Tuula Plathan, tulos: EH
Helsinki KV 22.5.2010, tuomarina Hans Lehtinen, tulos: H
Karjaa KR 11.7.2010, tuomarina Marja Kurittu, tulos: EH
Olen tosi tyytyväinen Petoon. Kyllä siinä on aimo annos myös showkoiraa, sanokoot mitä sanovat ;) Koira esiintyi iloisesti ja häntä heiluen joka kerta! Peto on aina ollut helppo esittää vapaana, se seisoo hienosti itse eikä liikahdakkaan. Mulla itsellä on ollut opettelemista koiran esittämisessä asettelemalla. Kiitos hyvän opettajan tästäkin on selvitty ja itse olen oppinut samalla paljon.
Kaivopuiston perinteikkään erikoisnäyttelyn ja Helsinki kr:n päätin jättää väliin tänä vuonna. Harmittaa sikäli, kun tuomarina olisi ollut ulkomaalaiset Robert Dunlop Briteistä ja Paul Stanton Ruotsista. Ei yksinkertaisesti vaan löydy enää tarpeeksi mielenkiintoa tähän näyttelytouhuun. Mulla on loma erkkarin aikaan, ja meillä lepää silloin minun lisäksi myös koirat :) Syyskuussa ei säistä tiedä tuon taivaallista, joten meidän on turha mennä katkarapuilemaan kehään.
Kiitokset kaikille niille mukaville ihmisille näytelmäkehien ympärillä, jotka jaksoivat meitä tsempata ja kannustaa. Toivottavasti näemmä samoissa merkeissä myös ensi kesänä!
Ja sitten aiheen ohi. Josko nyt uskaltaisi jo vähän hehkuttaakin: "väärän rotuisen" tulo taloon on edennyt siten, että narttu on aloittanut juoksunsa! Nyt sitten vaan peukut ja varpaat pystyyn, että asiat etenee hyvin ja siemennys onnistuu odotetusti.
Käväisimme sunnuntaina viimeisessä koitoksessa Karjaalla, jossa tuomarina toimi Marja Kurittu. Tuloksena EH ja AVK3 loistavan arvostelun kera. Kurittu olikin sitten tuomareista ainoa, joka mainitsi Pedon takaliikkeistä ja niiden riittämättömyydestä.
Tänä vuonna kävimme yhteensä kolmessa näyttelyssä, joista tulokset:
Lahti KV 24.4.2010, tuomarina Tuula Plathan, tulos: EH
Helsinki KV 22.5.2010, tuomarina Hans Lehtinen, tulos: H
Karjaa KR 11.7.2010, tuomarina Marja Kurittu, tulos: EH
Olen tosi tyytyväinen Petoon. Kyllä siinä on aimo annos myös showkoiraa, sanokoot mitä sanovat ;) Koira esiintyi iloisesti ja häntä heiluen joka kerta! Peto on aina ollut helppo esittää vapaana, se seisoo hienosti itse eikä liikahdakkaan. Mulla itsellä on ollut opettelemista koiran esittämisessä asettelemalla. Kiitos hyvän opettajan tästäkin on selvitty ja itse olen oppinut samalla paljon.
Kaivopuiston perinteikkään erikoisnäyttelyn ja Helsinki kr:n päätin jättää väliin tänä vuonna. Harmittaa sikäli, kun tuomarina olisi ollut ulkomaalaiset Robert Dunlop Briteistä ja Paul Stanton Ruotsista. Ei yksinkertaisesti vaan löydy enää tarpeeksi mielenkiintoa tähän näyttelytouhuun. Mulla on loma erkkarin aikaan, ja meillä lepää silloin minun lisäksi myös koirat :) Syyskuussa ei säistä tiedä tuon taivaallista, joten meidän on turha mennä katkarapuilemaan kehään.
Kiitokset kaikille niille mukaville ihmisille näytelmäkehien ympärillä, jotka jaksoivat meitä tsempata ja kannustaa. Toivottavasti näemmä samoissa merkeissä myös ensi kesänä!
Ja sitten aiheen ohi. Josko nyt uskaltaisi jo vähän hehkuttaakin: "väärän rotuisen" tulo taloon on edennyt siten, että narttu on aloittanut juoksunsa! Nyt sitten vaan peukut ja varpaat pystyyn, että asiat etenee hyvin ja siemennys onnistuu odotetusti.
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Agirotu 2010
Sunnuntaina ajelimme Pedon ja avon kanssa Agirotuun Ylöjärvelle. Jos en aivan väärin muista, tämä oli 3 kerta minulle Agirodussa. Aikaisemmat 2 vuotta kisasin Hugon kanssa, molemmat minien möllijoukkueessa. Tilanne oli sikäli siis uusi minulle kuten Pedollekin, vaikka kaippa tätä uskaltaa hyvällä omalla tunnolla jo kutsua perinteeksi.
Esimerkillisenä joukkueenjohtajana myöhästyin sovitusta yli vartin. Syytettäköön navigaattorin puutetta ja huonoa suunnistustaitoa. Onneksi Sini kävi ilmoittamassa joukkueemme sisään. Kisapaikalle päästessä eräs tarkkasilmäinen joukkuelainen huomasi että rataantutustuminen olikin kahdessa erässä niin, että jouduimme odottamaan 45 minuuttia ajateltua kauemmin. Aurinko porotti täydeltä taivaalta ja itsellä oli tuskainen olo 2 tunnin ajomatkan jälkeen, enkä varmasti ollut ainut. Sain kuin sainkin itselleni aikaan hävetyksen lisäksi myös pienen ramppikuumeen. Mielessäni vilahteli kauhuskenaariot siitä kuinka kompastun radalla ja lennän esteitä päin ja kuinka koira puolestaan karkaa radalta ja p*skoo raviradalle.
Olimme viimeisenä startissa ja Peto vaikutti hieman poissaolevalta. Jännittystä lisäsi torstain treeneissä ilmennyt koiran innottomuus esteille ja mietinkin että mitähän tuo keksii tai paremminkin ei keksi radalla. Lähti kuitenkin suorittamaan rataa innokkaasti ja olin hyvin tyytyväinen koiran kokonaisvaltaiseen suoritukseen!
Virheet oli selkeitä ja ne oli puhtaasti mun tekemiä:
Toisella hypyllä virhe ihmeellisestä vastakädellä ohjaamisesta. En tajua miten keksin mitä ihmeellisimmissä paikoissa ohjata vastakädellä! Toisekseen mun on uskallettava jättää koira hyppyjen taakse odottamaan lähdössä, koska se ei ole mikään ongelma. Meillä ei toimi se, että lähdetään koiran kanssa samaan aikaan, olen auttamattomasti myöhässä.
Puomi hyvin. Itse saisin lisätä omaa tempoa reippaasti niin saisin koiraan vielä enemmän vauhtia. Tämä kun ei ole sitä perässä hissuttelevaa mallia alkuunkaan. Kaippa olen Hugon kanssa siihen tottunut.
Putket täysillä ja haki hyvin itse. Kiva että koira on taas saanut sen petomaisen asenteen myös putkille takaisin.
A hienosti, näillähän on ollut ongelmana mun huolimaton ohjaaminen (ylläri!) kontakteja ajatellen.
Kepithän meillä on vielä vähän vaiheessa, ei hae vielä itsenäisesti kepeille. Muurin jälkeen täysi vartalo-ohjaus pois kepeiltä ja koira haltuun. Loistavasti haki ekan keppivälin ja jatkoi nopealla kepittelyllä. Olen tosi tyytyväinen tähän suoritukseen!
Tokavikalla esteellä uskalsin pähkäilyistä huolimatta tehdä takaaleikkauksen vaikka Ponia se ällöttää. Sujuvasti meni mutta koira jäi kattelee että wtf. mihis se ohjaaja oikeen hävis. Nopeasti kuitenkin lukitsi itse vikan esteen ja hienosti rata läpi. Tässäkin multa huolimaton "ohjaus", aikaisemmin ohjaus äänellä niin koira olisi jo ollut esteellä.
Hienosti kaikki 4 harjakoiraa ja niiden ohjaajat menivät radan ja näillä lohkesikin 12. sija kun 21 joukkuetta oli kaiken kaikkiaan. Loisto tulos siis harjiksilta! Kiitokset kaikille mukavasta päivästä, viimeistään ensi vuonna nähdään samoissa merkeissä!
Esimerkillisenä joukkueenjohtajana myöhästyin sovitusta yli vartin. Syytettäköön navigaattorin puutetta ja huonoa suunnistustaitoa. Onneksi Sini kävi ilmoittamassa joukkueemme sisään. Kisapaikalle päästessä eräs tarkkasilmäinen joukkuelainen huomasi että rataantutustuminen olikin kahdessa erässä niin, että jouduimme odottamaan 45 minuuttia ajateltua kauemmin. Aurinko porotti täydeltä taivaalta ja itsellä oli tuskainen olo 2 tunnin ajomatkan jälkeen, enkä varmasti ollut ainut. Sain kuin sainkin itselleni aikaan hävetyksen lisäksi myös pienen ramppikuumeen. Mielessäni vilahteli kauhuskenaariot siitä kuinka kompastun radalla ja lennän esteitä päin ja kuinka koira puolestaan karkaa radalta ja p*skoo raviradalle.
Olimme viimeisenä startissa ja Peto vaikutti hieman poissaolevalta. Jännittystä lisäsi torstain treeneissä ilmennyt koiran innottomuus esteille ja mietinkin että mitähän tuo keksii tai paremminkin ei keksi radalla. Lähti kuitenkin suorittamaan rataa innokkaasti ja olin hyvin tyytyväinen koiran kokonaisvaltaiseen suoritukseen!
Virheet oli selkeitä ja ne oli puhtaasti mun tekemiä:
Toisella hypyllä virhe ihmeellisestä vastakädellä ohjaamisesta. En tajua miten keksin mitä ihmeellisimmissä paikoissa ohjata vastakädellä! Toisekseen mun on uskallettava jättää koira hyppyjen taakse odottamaan lähdössä, koska se ei ole mikään ongelma. Meillä ei toimi se, että lähdetään koiran kanssa samaan aikaan, olen auttamattomasti myöhässä.
Puomi hyvin. Itse saisin lisätä omaa tempoa reippaasti niin saisin koiraan vielä enemmän vauhtia. Tämä kun ei ole sitä perässä hissuttelevaa mallia alkuunkaan. Kaippa olen Hugon kanssa siihen tottunut.
Putket täysillä ja haki hyvin itse. Kiva että koira on taas saanut sen petomaisen asenteen myös putkille takaisin.
A hienosti, näillähän on ollut ongelmana mun huolimaton ohjaaminen (ylläri!) kontakteja ajatellen.
Kepithän meillä on vielä vähän vaiheessa, ei hae vielä itsenäisesti kepeille. Muurin jälkeen täysi vartalo-ohjaus pois kepeiltä ja koira haltuun. Loistavasti haki ekan keppivälin ja jatkoi nopealla kepittelyllä. Olen tosi tyytyväinen tähän suoritukseen!
Tokavikalla esteellä uskalsin pähkäilyistä huolimatta tehdä takaaleikkauksen vaikka Ponia se ällöttää. Sujuvasti meni mutta koira jäi kattelee että wtf. mihis se ohjaaja oikeen hävis. Nopeasti kuitenkin lukitsi itse vikan esteen ja hienosti rata läpi. Tässäkin multa huolimaton "ohjaus", aikaisemmin ohjaus äänellä niin koira olisi jo ollut esteellä.
Hienosti kaikki 4 harjakoiraa ja niiden ohjaajat menivät radan ja näillä lohkesikin 12. sija kun 21 joukkuetta oli kaiken kaikkiaan. Loisto tulos siis harjiksilta! Kiitokset kaikille mukavasta päivästä, viimeistään ensi vuonna nähdään samoissa merkeissä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)