Ensimmäisen tokokokeen pikku virheet jäivät sen verran hiertämään että päätin ilmoittaa Pulman saman tien toiseen kokeeseen. Hyvinkäältä vapautuikin sitten sattumalta alokasluokan paikka, joten ilmoittauduttiin sinne.
Kisapaikalle saapuessani huomasin kauhukseni että koko nurmikenttä oli täynnä autoja. Ihmettelin miten niin suuri ihmisjoukko oli ilmaantunut paikalle vaan tokokisoja varten, kunnes ilmossa selvisi että viereisellä nurmikentällä olisi saman aikaisesti collieiden konferenssi (luonnetesti, näyttely ja tokokisa).
Kun paniikki iskee niin aika nopeasti niitä paniikin aiheita saa kehiteltyä ihan tyhjästäkin. Nurmikenttä, eihän me olla pitkään aikaan treenattu nurmella. Miestuomari, eihän me koskaan olla treenattu ilmoittautumista kelleen miespuoliselle, ampiaiset, ihmispaljous, koirapaljous tuulen suunta jne.
Mä oon aina tykännyt käydä kisaamassa yksin. Ehkä se johtuu osaksi kisakokemattomuudesta, ja jännityksestä, mutta jotenkin mä en vaan pysty enkä halua keskittyä mihinkään ylimääräiseen kisapaikalla.
Siihen liittyy tiettyjä käytännön ongelmia, kuten esim. kentällemeno rutiini ja sen palkan antaminen jollekulle. Siitäkin saa aika äkkiä väännettyä paniikin jos haluaa. Eihän me koskaan olla koskaan tehty tätä tällä tavalla!
Onneksi mun kohdalla se painekattila tyhjenee ihan just niin nopeesti kun on täyttynytkin. Kun liikkeenohjaaja kysyi ensimmäisen kerran "ohjaaja valmis?", niin olin jo täysin focusoitunut suoritukseen enkä jännittämiseen.
Ja sitten sitä koostetta:
- Luoksepäästävyys - Ei mainittavaa, perus varmaa Pulmaa.
- Paikkamakuu - Vaati kaksoiskäskyn noustakseen perusasentoon, treeniä treeniä.
- Seuraaminen - Tuntui nihkeemmältä kuin viimeksi, jotenkin ei päästy samaan rytmiin koiran kanssa. Käännökset tein tosi holtittomasti itse, enkä muutenkaan ollut ihan hereillä seuruun aikana. Tällä kertaa sentään käännyin sinne minne käskettiin. Ohjaajan piikkiin.
- Liikkeestä maahanmeno - Tuntui itsestä tosi hyvältä, mutta varmaan taas hieman vino perusasento söi puolikkaan pisteen.
- Liikkeestä seisominen - Käytin käsiapua, en tiedä millon opin luottamaan siihen että koira kyllä seisoo, kunhan on itse hereillä ja antaa hyvän käskyn. Pulmalta siis loisto suoritus. Ohjaajan piikkiin.
- Luoksetulo - Tämä oli HIENO, vaikka itse sanonkin :) Pulma lähti kun tykin suusta, olin ihan varma että sillä vauhdilla se törmää muhun niin että ollaan molemmat nenillään siinä nurtsilla. Tuli itse suoraan sivulle, perusasento taas aavistuksen vino ja siitä taas söi puolikkaan pisteen.
- Hyppy - Tämäkin oli HIENO, edelleen, vaikka itse sanonkin. Pulman ilme hypyssä on niin mainio, toki se tykkää hypätä, jotenkin siinä vaan tiivistyy koko se koiran tekemisen ilo.
Aavistuksen vino perusasento ja siitä puoli pistettä veke.
Tommi Varis sanoi jo etukäteen että tulee rokottamaan peruasennoista. Me treenataan aika paljon perusasentoja mutta kokeen jälkeen tajusin etten ole tehnyt sitä kauheasti kokonaisena liikkeenä vaan ketjuttaminen on jäänyt vaiheeseen.
Noh, joka tapauksessa, ansaittu I-tulos ja ALO luokan voitto seitsemästä koirasta! Nyt otetaan lyhyt tauko tokohommista ja käydään tässä välissä hakemassa arvio koiran luonteesta Koradin MT:ssä Ruotsissa. Tarkoitus olisi kisata vika tokokisa vielä elokuussa, mutta katsotaan nyt. Kiirehän tässä valmiissa maailmassa ei ole mihinkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti