sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Welcome home Pulma!

Vihdoinkin pitkäaikainen unelmani on totta!

Kotiuduimme pienen Pulman kanssa Kirkkonummelle viime lauantaina.
Matka oli pitkä mutta erittäin antoisa.
Lensin Helsingistä ensin Arlandaan, josta jatkolennolla Uumajaan. Lennot menivät todella kivuttomasti kun allekirjoittanut veteli sikeitä :)
Norwegian Airlinesin henkilökunta oli hyvin ystävällistä, suosittelin lämpimästi kaikille.
Uumajasta otin bussin, joka vei minut 2 tunnissa Örnsköldsvikiin, jossa Isabelle perheineen asuu.
Minulla oli hetki aikaa kierellä idyllisessä kaupungissa ja lopulta löysin eläinkaupan, josta sain Pulmalle tarvitsemani kantoboksin.
Perillä minua vastassa oli Isabellen ihastuttavat lapset Vincent ja Hailie sekä 3 pientä pennua. Ei voi muuta kun ihailla vieraanvaraisuutta, jota tämä perhe tarjoili minulle. Sietäisi meikäläistenkin ehkä ottaa hieman oppia siitä ;)
Lauantai aamuna lähdimme katsomaan paimennusta. Pääsin näkemään kun Pulman emä Fame (Chaboo's Flashes of Fame Stds) sekä Isabellen jenkkituonti Billie (Windsors Beautiful Girl) paimensivat. Olin todella iloinen että pääsin näkemään Pulman emän "tositoimissa" ja vielä lampailla.
Sen lisäksi mukana oli Pulman sisarus "Myy" ja Isabellen kasvatti Flash (Black Zone's James Dean) omistajineen. Hienosti jopa pikku Myy kiinnostui lampaista!

Paluumatka meni sikäli kivuttomasti että myöhästyin bussista ja Isabellen mies heitti minut Uumajaan. Hyppäsin Uumajasta RG Linesille, jossa Pulma ihastutti kanssamatkustajat ikiajoiksi. Pieni töpö vispasi niin lapsille kuin aikuisillekin. Myös yö ja kotimatka Vaasasta Kirkkonummelle meni loistavasti. Pulma nukkui koko matkan, taitava pentu! Ehkä nimi ei sittenkään ole enne... ;)

Tähän mennessä Pulma on tullu loistavasti toimeen molempien koirien kanssa. Peto leikittää Pulmaa ulkona, mutta sisällä sen täytyy pitää katu-uskottavuuttaan yllä. Koppista ei Pulma kiinnosta ja se pysyttelee sopivalla etäisyydellä pennusta. Pulma taas on sitä mieltä että Koppis on ihan huippu tyyppi , kun sen vaan saisi jollain yllytettyä leikkiin. Kaikki on siis sujunut paremmin kun uskalsin toivoa!

Thank you so much Isabelle and Andreas! This puppy really is a dream come true.

maanantai 4. lokakuuta 2010

Ylä- ja alamäkiä...

23.9. käytiin Pedon kanssa vaihteeksi möllikisoissa, tällä kertaa HSKH:n järjestämänä. Tuomari Matti Levanto oli keksinyt kerta kaikkisen haastavan radan. Myöhästyin ilmoista hieman, joten pikana rataantutustuminen ja koirien kanssa lenkille.
Peto tapansa mukaan tykitteli menemään ja positiivisin asia oli hyvät kontaktit ja helppo irtoaminen putkiin. Ryssin kuitenkin itse ohjauksen kanssa ja olin myöhässä useassakin kohtaa, siitä 20 ratavirhettä. Radasta jäi mielettömän hyvä fiilis, sillä koira teki hyvin töitä.

25.9. startattiin Pedon kanssa ekaa kertaa virallisissa Purinalla A- ja B agilityradoilla. Tuomarina Sami Topra ja molemmilta radoilta hyllyt. Ensimmäinen rata oli suht helppo, tai ainakin pelkäsin huomattavasti pahempaa. Alussa Peto lähti kivasti etenemään 3 esteen suoralla, mutta yhtäkkiä vauhti rupesi vaan hiipumaan. Tämä tuli mulle täytenä yllätyksenä sillä joka ikinen kerta niin treeneissä kuin mölleissäkin koiralla on ollut paljon vauhtia ja se on suorittanut radat innokkaasti. Nyt sain vetää koiraa molemmilla radoilla perässä. Hieno asia oli se, että vaikka joudun viemään koiran vahvasti kädellä kepeille niin se suoritti ne nopeasti ja hyvin. Turhaan jännitin sitä osaa radasta.
Ihan kauhea tunne jäi kisauran korkkaamisesta, mutta leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! :D Seuraavat kisat korkataan nähtävästi Kirkkonummella 17.10.

Koppiksen tokotreenit sujuivat viime viikolla tosi kivasti. Suoritin kaikki liikkeet koira kytkettynä kun pari hyökkimisepisodia oli takana.
Ensimmäistä kertaa elämänsä aikana Koppis haastoi mut leikkiin treenikentällä. Kaivoi kentältä maahan piiloutuneen kepin ja toi sitä mulle, pääsimpä jopa kerran palkkaamaan leikin avulla. Lopetin leikkimisen kun Koppis vielä olisi jatkanut sitä, aivan mieletön tunne! Semmoinen, joita harvoin kokee mutta jotka on ehdottomasti koiranomistamisen hienoimpia hetkiä.

Pennut täyttää huomenna 5 viikkoa ja onhan ne kovin sööttejä. Viikon päästä suoritetaan pentuetestaus, jonka tuloksia odotan jo malttamattomana. Uskomatonta että vajaa kuukauden päästä olen aussiepennun onnellinen omistaja!