Vespojen kanssa käytiin syyskuussa Kouvolassa Kymen Spanielikerhon metsästyskoulutusta hakemassa.
Itse olin Pennyn siskon kanssa harjoittelemassa, Jaska ohjasi Pennyä.
Viikonloppu oli oikein antoisa, ja koulutus monipuolista. Tyypit pääsivät ekana päivänä jäljestämään lintua, ja sitten ihmeteltiin siinä että kuinka hauskaa on, kun nenätyöskentelyn jälkeen jäljen päästä löytyy fassaani.
Toisessa harkassa otetiin mukaan paukut, ja koiran pysäytys. Pentujen ehdoilla tietysti. Vähän hämmentäväähän se alussa oli kuin launcheri paukautti jonkun siipi-dami systeemin ulos sisuksistaan, mutta oi sitä riemua, jonka se aiheutti kun pennut tajusivat että AHAA! tästähän tässä olikin kyse.
Kolmas treeni oli jänöjussilla. Taas jälkijuttua alkuun ja jäljen päässä "vieheessä" liikkuva jänö. Tämä oli Taikan mielestä ihan ykkönen! Penny taisi enempi olla linnuista kiinnostunut, vaikka jäljen oli ajanutkin oikein mainiosti.
Vika pvä olikin jo ehkä hiukan raskas pennuille, kun majapaikassa oli himpskatin kuuma. Jaska tajusi siirtyä yöllä autoon pentujen kanssa, mutta vähillehän ne yöunet taisi meidän porukalla kaikesta huolimatta jäädä. Silmät ristissä mettään ja hommiin.
Tarkoituksena oli ajaa jälki pellolla niin että fasaani odotti jäljen päässä launcherissa ampumista. Tällä kertaa siis elävä semmoinen. Kokeneemmille koirille otettiin mukaan pysäytys, niin oli alkuun tarkoitus tehdä myös pennuille, mutta muutin treenin kulkua loppumetreillä.
Maasto oli vaikea kulkuista, joten pienten kikkuroiden jäljen teosta ei oikeen tahtonut tulla mitään.
Painotin ampujalle että on varovainen, koska pennut eivät olleet tottuneita laukauksiin.
Molemmille pennuille ammutiin mielestäni hippasen liian lähellä, vaikka asiasta huomautinkin. Molemmat ihmettelivät ääntä, häntä painui hetkeksi koipien väliin, mutta toimintakyvyn loppumista en huomannut. Jaksoivat vielä ihmetellä kuollutta fasaania koko rankan setin jälkeen. Hyvä Giggurat!
Eka päivä oli todella hienoa, molemmat tyttäret tekivät nuoresta iästään huolimatta hienosti hommia ja suhtautuivat avoimesti kaikkiin ja kaikkeen.
Toisen päivän olisi voinut jättää kokonaan väliin, se oli ehkä näin myöhemmin ajateltuna hieman liian rankka nuorelle koiralle. Mutta ei myö toki lannistuta, Jaska on jatkanut harkkoja fasaanimetsällä, ja tarkoitus olisi ottaa ampumista nyt pieninä annoksina mukaan. Kyllä se siitä! Edelleenkin jaksan ihmetellä tuon spanielin nenää, miten upeasti se toimii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti