Käytiin lomalla moikkaamassa Jessicaa ja kävin katselemassa treenejä samalla.
Saatiin loistava häiriö -ja rauhoittumistreeni kun päätinkin hakea Pulman autosta ja sidoin sen kentälle hengaamaan. Palkkasin tasaisin väliajoin ja hienosti kundi rauhottui olemaan vaikka oli vieras koira treenaamassa ja hyvin häiriötä ympärillä.
No alkohan ne omatkin kädet sitten vähän syyhytä siinä toisten treenejä katsellessa. Jessica ehdotti esineruutua, joka siis oli niin koiralle kuin minullekin ihka ensimmäinen.
H-Moilasena metsään, vietiin yhdessä esine ruutuun ja palattiin lähetykseen. Intopiukeena ammahti ruutuun, keräsi hanskan suuhun ja innolla toi suoraan muitta mutkitta minulle asti. Koiran ilme oli semmonen että jee jee mitä tää on? Tehdään tätä lisää. Olin tosi tyytyväinen!
Siitä innostuneena, ennen kuin jatkan niin täytyy todeta että milloin sitä oppisi treenaamisen jalon taidon: lopeta silloin kuin treeni menee vielä hyvin!
Jatketaan, lähdin vielä koulun fudiskentälle ottamaan "parit" lyhyet luoksetulot ja seuraamiset. Koiralla oli hyvä vire mutta itseä väsytti. Virheitä, virheitä, virheitä. Palkkasin vaikka ryösti paikallaolosta, josta itselleni ärsyyntyneenä halusin täydellisempää luoksetuloa. Hiottiin kolme kertaa ja saatiin hyvä luoksetulo, mutta hyöty? Onneksi tämä otus ei mene rikki ohjaajan vääristä kuten harjakoirat. Seuraamisesta en kauheesti muista, mutta kesti hyvin palkkausta eikä seuraamisen laatu hiipunut vaikka pidensin aikaa palkan antamisesta.
Maanantaina jatkettiin rauniotreenien parissa kuukauden tauon jälkeen. Ja hienosti jatkettiinkin! Pulma oli viimeisten joukossa 12 koirakon ryhmässä.
3 maalimiestä, jotka kaikki oli raunioiden vasemmalla puolella eli "taloilla".
Pulma teki ihan törkeen hienoa työtä, se keskittyi mutta silti sillä oli yllättävän kova vauhti.
Eka maalimies oli talossa puoliksi peitettynä maassa, Jennin mukaan tuuli painoi hajuja ylöspäin, jonka takia ei aluksi löytänyt sisään taloon. Haju koiralla oli koko ajan ja se työsti sitä myös koko ajan. Lopulta ohjasin selkeästi sisään taloon ja hyppäsi suoraan maalimiehen luokse koloseen. Tosi hieno nosto, koira ei antanut periksi missään vaiheessa vaikka haju oli vaikea!
Ensimmäisen löydyttyä, hyvä että kerkesin edes lähettää kun tämä jo ampaisi alimmille taloille ja nosti maalimiehen. Jep, ohjaaja jäi kattelee että jaahas, sinne se meni mutta ei niinkun harmainta hajua että miksi. Loistavaa!
Jos en ihan väärin muista, viimeinen ukko oli ylätalossa ja sekin löytyi näppärästi.
Ihan mielettömän hienolla vireellä toimi koira ja paremmin kuin koskaan ennen vaikka aina suoritukset on ollut ihan hyviä.
Ukot löytyi nopeasti, koira työskenteli vaikeuksista huolimatta pitkäjänteisesti välittämättä ohjaajan hömpötyksistä. Täytyy sanoa että säteilin ylpeydestä enkä olisi voinut olla tyytyväisempi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti