Blogin päivitys on hieman jäänyt, sen sijaan treenaamista emme ole jättäneet.
Viime vuonna kerettiin vielä Pedon kanssa käymään uramme toiset ja näillä näkymin viimeiset viralliset agilitykisat.
Hyvinkäällä 23.10.2010 Saviojan Annen tuomaroimana haimme 1 hyllyn. Peto suoriti yhden esteen ja karkasi radalta tutun ihmisen luokse. Täysi fiasko, jota en ihan heti lähde toistamaan.
Toisellekin radalle (hyppy) olimme ilmoittautuneet, mutta en olisi saanut itseäni koottua karvaan pettymyksen jälkeen, joten lähdimme kotiin.
Hyväksyn nyt sen tosiasian että koira ottaa mun kisajännityksestä paineita eikä siksi toimi kisatilanteessa.
Hyvällä fiiliksellä olemme jatkaneet treenailua omaksi iloksi Ritvan opissa.
Kävimme myös toteamassa agihallissa että Pulma on hieno pieni agilitykoiran alku, olemme ottaneet pari kertaa putkea ja hypyn siivekkeitä sekä kontaktiesteitä.
Pulman kanssa on kuitenkin keskitytty arkielämän juttuihin ja tokoon. Annelin opissa ohjatussa tokossa ja omatoimi tokossa olen saanut huomata että kyllä se paimenkoiran sielunmaisema on ihan erilainen kuin seurakoiran. 2 kertaa viikossa tokoilu ei ole Pulmalle mikään ongelma ja se kestää hienosti hieman pidempiäkin harjoituksia.
Pulma palkkautuu sekä lelulla että namilla. Oikein näppärästi on pikku jäppinen oppinut tokon alkeita!
Parin viikon päästä aloitetaan ESPY:ssä pelastuskoirien tutustumiskurssi, jonka jälkeen haaveena olisi aloittaa täysipainoinen raunioiden ja etenkin haun treenaaminen! Tätä odotan melkeen enemmän kuin mitään muuta, Pulma on jo nyt osoittanut itsenäisyyttä suorittaa asioita ja ainakaan maalimiehelle meno ei näillä näkymin tule olemaan ongelma. Pulma rrrrrrrrakastaa kaikkia paljon, välillä vähän liikaakin ;)
Ja se kolmas haave olisi päästä pian lampaille sytyttelemään. Uskon että tässäkin Pulma tulee yllättämään positiivisesti. Kesällä olisi jos jonninmoista paimennussysteemiä, mutta kun mä haluan "kaikki tänne, heti ja nyt"- tyylisesti. Joten mikäli jollain on jossain mahdollisuus tähän niin im in!
Tuosta se Pulman ura urkenee :)
VastaaPoistaterkkuja ja rapsuja ihanille, Mia ja huiskut