maanantai 4. lokakuuta 2010

Ylä- ja alamäkiä...

23.9. käytiin Pedon kanssa vaihteeksi möllikisoissa, tällä kertaa HSKH:n järjestämänä. Tuomari Matti Levanto oli keksinyt kerta kaikkisen haastavan radan. Myöhästyin ilmoista hieman, joten pikana rataantutustuminen ja koirien kanssa lenkille.
Peto tapansa mukaan tykitteli menemään ja positiivisin asia oli hyvät kontaktit ja helppo irtoaminen putkiin. Ryssin kuitenkin itse ohjauksen kanssa ja olin myöhässä useassakin kohtaa, siitä 20 ratavirhettä. Radasta jäi mielettömän hyvä fiilis, sillä koira teki hyvin töitä.

25.9. startattiin Pedon kanssa ekaa kertaa virallisissa Purinalla A- ja B agilityradoilla. Tuomarina Sami Topra ja molemmilta radoilta hyllyt. Ensimmäinen rata oli suht helppo, tai ainakin pelkäsin huomattavasti pahempaa. Alussa Peto lähti kivasti etenemään 3 esteen suoralla, mutta yhtäkkiä vauhti rupesi vaan hiipumaan. Tämä tuli mulle täytenä yllätyksenä sillä joka ikinen kerta niin treeneissä kuin mölleissäkin koiralla on ollut paljon vauhtia ja se on suorittanut radat innokkaasti. Nyt sain vetää koiraa molemmilla radoilla perässä. Hieno asia oli se, että vaikka joudun viemään koiran vahvasti kädellä kepeille niin se suoritti ne nopeasti ja hyvin. Turhaan jännitin sitä osaa radasta.
Ihan kauhea tunne jäi kisauran korkkaamisesta, mutta leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! :D Seuraavat kisat korkataan nähtävästi Kirkkonummella 17.10.

Koppiksen tokotreenit sujuivat viime viikolla tosi kivasti. Suoritin kaikki liikkeet koira kytkettynä kun pari hyökkimisepisodia oli takana.
Ensimmäistä kertaa elämänsä aikana Koppis haastoi mut leikkiin treenikentällä. Kaivoi kentältä maahan piiloutuneen kepin ja toi sitä mulle, pääsimpä jopa kerran palkkaamaan leikin avulla. Lopetin leikkimisen kun Koppis vielä olisi jatkanut sitä, aivan mieletön tunne! Semmoinen, joita harvoin kokee mutta jotka on ehdottomasti koiranomistamisen hienoimpia hetkiä.

Pennut täyttää huomenna 5 viikkoa ja onhan ne kovin sööttejä. Viikon päästä suoritetaan pentuetestaus, jonka tuloksia odotan jo malttamattomana. Uskomatonta että vajaa kuukauden päästä olen aussiepennun onnellinen omistaja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti